Tietoisuus alapohjien ja ryömintätilojen kunnon merkityksestä on kasvanut ja ongelmiin on alettu kiinnittää enemmän huomiota. Siksi ryömintätilojen kunnostusten määrä on noussut viime vuosina räjähdysmäisesti.
Kosteus ongelmana
Saneerattavien alapohjien yleisimpiä ongelmia ovat eriasteiset homevauriot, joiden syynä on usein liiallinen kosteus sekä alapohjan puutteellinen tuuletus.
Hurrikaanit on erikoistunut ryömintätilojen kunnostuksiin, ja meillä on pitkät perinteet alapohjien korjauksista. Ensimmäiset alapohjien saneeraustyöt toteutimme 80-luvun puolivälissä, kun Hurrikaanit hankki ensimmäisen suurtehoimurinsa. Toteutamme kunnostustyön halutessasi avaimet käteen-periaatteella.
Alapohjan korjaushankkeen käynnistäminen
Alapohjan korjaushanketta käynnistettäessä on suositeltavaa tilata yksityiskohtainen korjaustyösuunnitelma, etenkin kohteissa, joissa on puurakenteinen tai mikrobivaurioitunut välipohjarakenne. Jokainen ryömintätila on erilainen ja vaatii siksi tapauskohtaisen suunnitelman.
Pyydä Hurrikaanien asiantuntija maksuttomalle tutustumiskäynnille kohteeseesi, hän opastaa sinua eteenpäin projektissasi sekä laatii kustannusarvion tai tarjouksen suoritettavista töistä.
Salaojien kunnon tutkiminen
Puutteellisesti toimiva salaojajärjestelmä tai järjestelmän puute aiheuttaa kosteusrasitusta ryömintätilaan. Salaojien toiminnallinen ja rakenteellinen kunto tutkitaan putkiston sisäpuolisella videokuvauksella.
Kuvauksen lopputuloksena asiakas saa videotallenteet sähköisesti sekä kuvausraportin, josta selviää putkiston kunto, kuntoluokat ja mahdolliset viat ja niiden sijainti.
Jos salaojakaivot ovat piilossa maan alla, saadaan ne paikallistettua kameralaitteiston avulla. Paikannuksen jälkeen kaivot kaivetaan esille. Jos taas kaivot ovat syvällä maan alla ja sijaitsevat vaikeakulkuisissa paikoissa, saadaan kaivot kaivettua helposti esiin suurtehoimurilla. Jos salaojien uusimiselle ei ole tarvetta, kaivot korotetaan maanpinnan tasolle. Silloin niiden huolto ja tutkiminen on tulevaisuudessa helpompaa.
Salaojien kunnostus tai uusiminen
Jos salaojajärjestelmä osoittautuu niin huonokuntoiseksi, että sen korjaaminen ei ole järkevää, uusi salaojajärjestelmä rakennetaan erikseen tehtävän suunnitelman mukaisesti. Samassa yhteydessä uusitaan usein katto- ja pintavesien viemäröinnit sekä parannetaan pintavesien ohjausta.
Rakennusjätteen poisto
Ryömintätiloihin on usein rakennusvaiheessa jätetty muottilaudoituksia ja muuta sinne kuulumatonta rakennusjätettä. Kaikki orgaaninen aines poistetaan alapohjasta ja tarvittaessa rakenteiden pinnat puhdistetaan mekaanisesti.
Maa-aineksen imurointi
Saneerattavissa ryömintätiloissa alapohjan maa-aines on usein hienojakoista moreenimaata, savea tai muuta sellaista, mikä mahdollistaa kapillaarisen kosteuden nousemisen maa-aineksen pintaan. Maa-aineksen pinnassa on tavallisesti myös rakennusaikaista sahanpurua, pientä puusilppua tai muuta orgaanista ainesta.
Maan poisto alapohjasta sujuu helpoiten suurtehoimurilla. Poistettavan kerroksen paksuus riippuu ryömintätilan korkeudesta, mahdollisen mikrobivaurion laajuudesta ja maa-aineksen laadusta. Yleensä poistettavan kerroksen paksuus on keskimäärin noin 20 cm.
Pintamaan poiston yhteydessä maan pinta muotoillaan tarvittaessa pohjavesien poistoa tukevaksi.
Putkiläpivientien tiivistys
Ryömintätilan ja asuintilojen välisten putki- ja sähköläpivientien tulee olla tiiviitä, jotta epäpuhtaudet alapohjasta eivät pääse kulkeutumaan huoneilmaan. Läpivientien tiivistysmenetelmä valitaan tapauskohtaisesti välipohjan rakenteesta riippuen.
Viemärien kannakointi
Ryömintätilassa kulkevat pohjaviemärit ovat monesti maatäytön sisällä. Maan painumisen johdosta myös viemärilinjat ovat painuneet ja viemäreiden kannakkeet venyneet tai katkenneet.
Rakennusaikainen kannakointitapa ei usein vastaa nykypäivän rakentamisen standardeja. Viemärit on saatettu kannakoida esimerkiksi reikänauhalla tai kannakkeilla, jotka ovat liian harvassa. Tällaisissa tapauksissa viemärien kaato tarkastetaan ja tarvittaessa korjataan. Lisäksi viemärit kannakoidaan uudelleen.
Alapohjan desinfiointi tai hajun poisto
Pintojen homeenestokäsittelyn tarve tulee aina harkita tapauskohtaisesti. Riskien takia kemikaalikäsittelyjä käytetään vain erikoistapauksissa ja suunnittelijan ohjeen mukaan. Ennen homeenestokäsittelyä vaurioituneet alueet puhdistetaan ja olosuhteet ryömintätilassa tehdään homeen tai mikrobien kasvulle epäsuotuisaksi.
Tarvittaessa voidaan suorittaa hajunpoistoa kuivasavu- eli vetyperoksidikäsittelyllä tai muulla vastaavalla käsittelyllä. Hajunpoistoon voidaan käyttää myös otsonointia. Em. käsittelyt eivät poista itse mikrobikasvustoa vaan pelkän niistä materiaaleihin tarttuneen hajun.
Tuuletuksen parantaminen
Puutteellinen alapohjan tuuletus on tyypillinen syy ryömintätilojen kosteus- ja homeongelmiin sekä sisätiloissa havaittaviin hajuongelmiin (maakellarityyppinen haju). Alustatilojen ja kaikkien putkikanaalien tulee olla omalla erillisellä ilmanvaihdolla varustettuja rakenne- tai iv-suunnittelijan laatimien ohjeiden mukaisesti.
Ryömintätilan ilman suhteellisen kosteuden tavoitearvo on 70 prosenttia, ja tuuletusaukkojen yhteispinta-alan on oltava ainakin neljä promillea ryömintätilan pinta-alasta. Tyypillisiä alapohjan tuuletuksen parantamiseen liittyviä töitä ovat tuuletusputkien ja tuuletusaukkojen lisääminen tai koneellisen ilmanvaihtojärjestelmän rakentaminen.
Lämmöneristyksen parantaminen tai muut rakennustyöt
Ryömintätilan tuuletuksen lisääminen saattaa muuttaa ryömintätilan lämpötilaa. Tämä on hyvä huomioida etenkin talvikautta silmällä pitäen. Tarvittaessa alapohjan lämmöneristystä parannetaan asentamalla eristelevyt sokkelipalkkien pintaan alapohjan puolelle ja/tai alustatilan ”kattoon”. Tarvittaessa myös ryömintätilassa kulkevat putket ja vesijohdot eristetään.
Muita yleisiä ryömintätilassa tehtäviä rakennustöitä ovat puisen välipohjarakenteen tai tuulensuojalevyjen uusiminen, salaojajärjestelmään liittyvän perusvesipumppaamon rakentaminen sekä valaistuksen parantaminen.
Kapillaarikatkon asennus
Lopuksi koko alapohjan alueelle levitetään suodatinkangas ja sen päälle asennetaan vähintään 20 cm paksu kerros kapillaarisen kosteuden nousun katkaisevaa materiaalia. Tyypillisiä tarkoitukseen käytettäviä materiaaleja ovat salaojasepeli 6–16 mm ja kevytsora (lecasora) KS420KAP.
Sepelin tai kevytsoran asennus onnistuu helpoiten suurtehoimurilla puhaltamalla. Uuden pintakerroksen yläpinnan tulee olla vähintään 200 mm salaojitustason (vapaan vesipinnan) yläpuolella ja tuulettuvan tilan korkeudeksi tulee jäädä noin 80 cm.